Jeps, sain viimein netin kotiini! Ei tartte olla riippuvainen yliopiston koneista. Uhkana tälle kaikelle on vaan se, että koukutun entistä pahemmin Travianiin ja lopulta vietän aivan liian kauan aikaa netissä. Tämä pakollinen nettitauko oli minulle oikeastaan ihan hyväksi; siinä jotenkin tajusi ettei kaikki ole niin itsestäänselvää. Mutta nyt netti toimii ja se on pääasia.

Kävin eilen M:n kanssa katsomassa Maameren tarina. Se oli ennakkoraportoinnista huolimatta hirmu hyvä! Viime aikoina työ ja kaikki on vienyt kaiken huomioni eikä minulla ole ollut aikaa minkäänlaiseen ihmissuhteiden hoitoon. Nyt otin itseäni kuitenkin niskasta kiinni ja raahasin itseni tapaamaan edes M. Ja olen siitä iloinen. Minulla oli hauskaa. Oli ihana jutella niitänäitä enemmän ja vähemmän vakavia. Olen jopa huomannut, että minulla on ollut ikävä M:n seuraa. Hän saa minut aina nauramaan ja löytää minusta ne parhaat puolet.

Tänään olisi iltavuoro, mutta ennen sitä menen ystävien kanssa syömään. Kiva nähdä heitäkin ja kuulla mitä heille kuuluu. Tosin ennen sitä minun pitää ryhdistäytyä ja hieman siivota tätä mun sikolättiä.