Olen saanut kipulääkkeiden ja relaksanttien avulla hartialihasten jännityksen osin laukeamaan. Käsi on kuitenkin edelleen puuduksissa ja aivan hemmetin kipeä. Hermopinne on siis jossakin olkapään/käsivarren alueella. Nyt minun pitäisi vielä jaksaa vakuutuspaperien täyttely ja byrokraattinen p:n jauhanta... Minulla ei vain yksinkertaisesti ole siihen energiaa eikä jaksamista...

Törmäsin taas kerran yön valvoessani tällaisen sivuston: kuinka saat itsemurhastasi näyttävän? Kaikkea sitä on keksitty. Eikö se riitä, että tappaa itsensä? Vaan pitää kehittää jotain, jolla saa uutiskynnyksen ylitettyä. Esimerkkinä Virginian koulusurmaaja, joka tappoin 33 ja lopuksi vielä itsensä. Jos jollakulla on paha olla, niin en jaksa tajuta miksi mukaan pitää viedä muuitakin. Aloin miettimään, että jos minä nyt kuolisin, niin muistaisiko minua kukaan enää vuoden päästä? tai kahden vuoden? Ehkä joku muistaa hämärästi sen tytön, joka oli vähän omituinen hikipinko tms. Ehkäpä perheenjäseneni muistaisivat. Ja H. En ole oikeastaan saanut mitään aikaan elämäni aikana; en ole luonut suhteita, en ole saanut "yhteiskunnallista asemaa"... Ei pitäisi miettiä tällaisia...

Mutta joo... pitää ottaa kipulääkettä, ettei kentänlaidalla istuminen kävisi liian rankaksi. Ottaa päähän niin hemmetisti!!!