Minulla on kovin rauhaton olo. Pyörittelen koko ajan jotain käsissäni ja mielessäni vilahtelevat asiat niin nopeasti, etten ehdi saada yhdestä ajatuksesta kiinni vaikka kuinka yrittäisin. Loppuviikon unet olivat vähissä ja eilisen uskomattoman pitkävetisen ja vähähyötyisen seminaarin sekä rankkojen treenien jälkeen viime yön kymmentuntiset unet virkistiviät kummasti. On se jännä: kun olen väsynyt niin olen ärtynyt ja väsynyt. Kun olen nukkunut, olen fyysisesti kovin rauhaton ja väsytän itseni loppuun todella nopeasti. 

Käytin puolet tästä päivästä erään kaverin lapsen kanssa leikkien. Muksu on 5 vuotias ja äärettömän menevä ja kovaääninen. Varmaan ensimmäisen kerran elämässäni leikin barbeilla ilman, että leikkelin niiden hiuksen pois tai muuten van revin raajoja. Tajusin myös, että olen äärettömän salakavala lapsien kanssa. Leikin varjolla sain S:n siivoamaan kanin häkin. Hän halusi olla kani, joten minun roolini oli opettaa kanille temppuja (hän kun ei ole onnistunut opettamaan temppuja oikealle kanille). Kauan se vei, mutta häkki siivottiin ja pestiin ja kani pääsi puhtaille alustoille temmeltämään. Jos minulla olisi sietokykyä enemmän, niin voisin ehkä olla hyvä lastenhoitaja:)

Huomenna menemme kohottamaan joukkuehenkeä! Odotan sitä innolla, sillä kerrankin en ole ainoa joka on selvinpäin!