Olen aivan liian velvollisuudentuntoinen!!! En halunnut/kehdannut esimerkiksi peruuttaa jo kauan sitten sopimaani reissua isäpuoleni kanssa, sillä hän ei tunne lainkaan maalaiskuntaa eikä todennäköisesti olisi yksin edes löytänyt perille. Otin kuumetta alentavaa ja lähdin matkaan. Hyvä niin, sillä nyt omista kivan villapaidan ja korvaamattoman kokemuksen. Oli mielenkiintoista olla hänen kanssaan kahden ja jutella kaikenlaisista asioista. Kävi ilmi, että meillä on paljon yhteisiä mielenkiinnon aiheita ja yllättävän hyvin saimme aikaan keskustelua. Näin hänessä aivan uuden puolen.

Huominen on onneksi vapaapäivä. Aion koettaa levätä ja toivottavasti nukkua. Viime yö meni taas osin valvoessa, kuumeen ansioista sain muutamia unen täyttämiä tunteja.

Minua on tänään suuresti ärsyttänyt se, että minulta kysellään jatkuvasti neuvoja minkä milloinkin vaivan hoitoon. Mielelläni minä autas jos suinkin osaan, mutta jos koko ajan saan vastailla puhelimeeni ja vastailla kysymyksiin, jotka he olisivat varmasti lääkärissä käydessään saanut selville. Olen hoitanut jo mahatautia, poskiontelontulehdusta, turvonnutta ja kipeää jalkaa sekä tenniskyynärpäätä. On vaan vaikea sanoa mitään suuntaan tai toiseen, kun ihmiset jotka vaivoistaan valittelevat ovat jossain aivan muualla, jopa toisessa maassa. Noh, minkäs teet. Minä vastailen ja huolehdin muista parhaan kykyni mukaan!

tuntuu vaan pahalta, kun tunnen oloni niin kovin masentuneeksi ja vielä kun ruuminikin tuntuu pettävän minut. En tajua mikä minua pitää kasassa. Kai olen vaan niin sitkeä, ettei musta pääse eroon helposti

Olen kuumeesta ja kaikesta huolimatta ollut jotenkin fyysisesti rauhaton. Sähellän koko ajan ja räpellän kaikkea mitä eteen sattuu. En ole ikinä ollut tällainen... koko ajan pitäisi tehdä jotain enkä pysty rauhoittumaan.