Muutaman tunnin unet sain aamulla. Ne eivät paljoa virkistäneet, päinvastoin pikemminkin. Mutta unta en lisää saanut. Olin sopinut meneväni m:n kanssa farkkuostoksille (hänellä on tyylitajua, toisin kuin minulla) ja heti ensimmäisestä liikkeestä löysin miellyttävästi istuvat diesel:in farkut. Hairahduin myös höperyyksiin ja ostin Mustan kyyn: kaikki 4 dvd:tä. Oli ihan pakko kun ne halvalla sai ja niistä saa takuuvarmasti hyvät naurut. Kahvittelun, joukkuetovereihin törmäämisen ja heidän kanssaan jutustelun jälkeen päädyimme syömään ja keskustelemaan arjesta ja elämästä. Minusta tuntui niin hyvältä pitkästä aikaa keskustella ihan vaan tavallisista asioista ilman, että niihin liitetään ahdistusta tai ärsyyntymistä tai mitä tahansa negatiivista. Vaikka massatapahtuma onkin kerännyt kaupunkiin mielettömästi porukkaa niin ensimmäistä kertaa varmaan ikinä minua ei lainkaan häirinnyt ihmispaljous. Jaksan hämmästellä sitä vielä pitkään.

Olen ihmetellyt paljon sitä, että kuinka olen rakentanut vahvan luottamuksen m:n viimeisen puolen vuoden sisällä. Olemme paljon jakaneet yhdessä murheitamme ja tukeneet toisiamme. Yleensä minulla menee vuosia ennen kuin voin oikeasti ja varauksettomasti sanoa, että luotan jollekulle vaikka henkeni. M:lle sen luota. Hän on tukenut minua huomaamattaan lävitse monen karikon ja monen tuskan taipaleen ja arvostan sitä valtavasti. En tiedä miten häntä koskaan pystyn kiittämään siitä... En voi muuta sanoa, kuin että olen onnekas kun minulla on hänen kaltainen ystävä. Olen onnekas kun minulla on ystäviä, joille kertoa kaikkia iloja ja suruja. Ja vielä iloisempi olen siitä, että olen uskaltanut avautua näille ystäville. Se on paljon se.

Kohta loppuu viimeinen yövuoro. Onneksi. Yllättävän potilaan tilan romahtamisen ja hoitamisen jälkeen lähetimme hänet keskussairaalatasolle saamaan hoitoa. Kun ambulanssipojat tulivat hakemaan potilasta, niin minua ärsytti suunnattomasti heidän alentuva käyttäytymisensä. Vaikka minä ja kollegani olemmekin nuoria, niin emme suinkaan ole tyhmiä. He epäilivät siirron tarpeellisuutta ja vetosivat siihen, että potilasta on viinahuuruissa kuljeteltu aikaisemmin. Se, että potilas on alkon käyttäjä ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi oikeus saada samanarvoista hoitoa kuin kaikki muutkin. Minusta tuntui ensimmäistä kertaa, että kaikkea minun ammattitaitoani epäillään ja että minua pidettiin jonkinlaisena hysteerikkona joka säikähtää tilan huononemista ja haluaa vastuu äkkiä jollekulle muulle. Noh, katsotaan tuleeko potilas missä kunnossa takaisin. haluan niin nähdä, että olinko vain hysteerikko ja pettikö minun ammatillinen silmäni ja tietämykseni niin pahastui kuin mitä ambupojat antoivat ymmärtää.

Aion kotiin päästyäni nukkua hieman ja sen jälkeen pestä pyykkiä ja siivoilla. Pakko ne pelivaatteet on pestä, että ne ehtivät kuivua.