Olen muutaman tunnin lueskellut pelikirjaa ja nyt minusta tuntuu, että oikeasti tajuan jotain. Olen uudelleenpiirtänyt uusimpia pelejä ja havainnut, että valmentajalle palautetut piirrokset ovat olleet pielessä. Nyt odotan innolla, että saamme paperit takaisin (toivottavasti korjattuina tai käytäisiin edes yhdessä lävitse ne) niin voisin samalla katsoa tajusinko oikeasti mitään. On vaikea päästä mukaan muun kentän kuvioihin, kun oman tontin ainoa huoli on se, että pääsen linjan ohi säkittämään pelinrakentajan. Mutta jossain vaiheessa tulen olemaan hyökkäyksessäkin mukana, joten olisi hyvä tietää miten pelit menee ja kuka juoksee minnekin. Inhoan sitä kun en kykene hahmottamaan kokonaisuutta. Olisi ihana vähän aikaa seurata vierestä kun muut tekee... Ihana päästä taas leirille!

Olen muutenkin yrittänyt nostaa kuntoani viime aikoina. Joskus alkuvuodesta aloittamani kunnonkohotustalkoot ovat siinä pisteessä, että jaksan treeneissä selkeästi enemmän fyysistä rasitusta. Lihaskuntoni on selkeästi parempi ja hapenottokykyni parantunut. Olen aktiivisesti (painon pudotus mielessä) pyrkinyt tekemään enemmän vatsalihaksia ja pystyn nyt 200 vatsalihakseen ilman  sen pidempiä taukoja. Ja sen huomaa: ostin taas kerran kokoa pienemmät farkut ja nekin tuntuvat vähän lököttäviltä. Olen yrittänyt olla menemättä puntariin, sillä haluan olla varma siitä, että paino on oikeasti pudonnut. ja haluan testata kuinka paljon olen pystynyt kahden kuukauden aikana pudottamaan painoani. Tavoitteenani oli 5 kiloa ja uskoisin sen saavuttaneeni!

Unettomuuteen tällä ei kuitenkaan ole juurikaan ollut vaikutusta. Olen monena yönä valvonut myöhään pyöriskellen sängyssä ja ollen aamulla väsynyt. Tänään nuokuin luennolla (kevään eka 8 alkavan luennon päivä) ja kun pääsin kotiin, nukuin vajaan tunnin päiväunet, jotka virkisti niin, että nyt ei taaskaan väsytä lainkaan. Nooh... kävin kirjastolla lainaamassa mielenkiintoisen kirjan, joten on minulla ainakin tekemistä.

Huomenna olisi bileet. Jeah.