Hävisin taisteluni tuulimyllyjä vastaan! Olisihan se pitänyt arvata. Toisaalta olen pettynyt ja osin helpottunut. Hain paikkaa väärin motivaatioin. Tietenkin olisin halunnut tehdä osani opiskelijoiden aseman parantamiseksi ja opetuksen kehittämiseksi. Pääasiallinen motivaatio taisikuitenkin olla se, että halusin toimen jonka pakottaisi minut tekemään jotakin. Tarvitsen elämääni jonkin asia, joka minun on pakko hoitaa. En tarkoita tenttiä tai luentoja, vaan sellaista asiaa, jonka hoitaminen on velvollisuus. Tehtävä, jonka suorittaminen on sellainen velvollisuus, etten pysty jättämään sitä tekemättä. Tällaiset velvoitteet ovat vieneet minua eteenpäin elämässäni. Voisi ehkä sanoa, että olen elänyt muiden takia. Joidenkin sellaisten asioiden takia, jotka eivät ole lainkaan merkityksellisiä. Olen aina tarvinnut elämääni jotain joka määrää minua; lukujärjestyksen, auktoriteetin. Ihan minkä tahansa. Tämä toimi olisi sattunut juuri sopivaan saumaan elämässäni... Ensi keväänä jos joskus tarvitsisin edes yhden asian, jossa pitää silmäni ja jonka mukaan järjestää elämääni. Kai minun on joskus päästävä tästä kierteestä, mutta se on vaan niin kauhean vaikeaa.

Tunnen, että minut on torjuttu. En tajua miksi. Päätös tehtiin äänestämällä ja äänet jakautui poliittisten kantojen mukaan. Mutta torjutuksi tulemisen kokemus on voimakas. En halua olla siellä missä minua ei kaivata. Olen miettinyt, että jättäisin syyskokouksissa erinäiset ainejärjestöhommat; en vain koe kuuluvani joukkoon eikä minulla ole enää mitään annettavaa. Koen, että kokemuksellani ei ole mitään merkitystä yliopistomaailmassa. Ei ole mitään merkitystä aikaisemmalla kokemuksellani. Ja koska en ole hyvä perseennuolija, niin minulla ei ole uraa yliopistopolitiikassa. Ei ainakaan ellen sitoudu poliittisesti, enkä minä raukka uskalla sellaiseen mukaankaan mennä.

Taidan kohta mennä sänkyyn yrittämään unen saantia. Taas nimenomaan yrittämään. Eilen illalla otin unilääkkeen ja sen ainoa vaikutus oli väsymyksen ja raukeuden olon lisääntyminen. Unen määrään tai laatuun sillä ei ollut lainkaan vaikutusta. Olen koko päivän kävellyt sumussa. Aivan kuin zombie.